Uutisarkisto ....................................................   > 2 0 0 8 :   ASLAK SAI RAVURIN AVUSTUKSELLA HÄKÄMITTARIT Kelien jälleen kylmentyessä alkaa moni kotitalous lämmittää asuntojaan puulla. Aina kun tuli tehdään suljetussa ympäristössä, on kuitenkin vaarana epätäydellinen palaminen ja häkän muodostuminen sisäilmaan. Yleisenä virheenä on takan pellin sulkeminen liian varhain, ja hajuton ja näkymätön kaasu hiipii vielä palavasta tulipesästä sisäilmaan. Häkää näet muodostuu silloin, kun hiiliyhdisteitä sisältävä aine (siis esim puu) palaa riittämättömässä hapessa. Eräässä tutkimuksessa amerikkalaiset tutkijat olivat jopa mitanneet suuria häkäpitoisuuksia lumen peittämästä, huonosti puhdistetusta autosta jossa pakoputken ympärillä oli lunta sen ollessa käynnissä (kts. Systole 1/2005)… Häkäpitoisuuden mittaaminen elimistöstä onnistuu kenttäoloissakin kätevästi uloshengitysilmasta siihen tarkoitetulla mittarilla. Uusimmat mittarit mittaavat häkää myös esim. sormenpäästä erityisen mittarin avulla. Väisänen ja Ruokolainen Siilinjärven ja Maaningan ambulansseista kirjoittivat mielenkiintoisen artikkelin Systolen numeroon 1/2007 häkämyrkytyksen tunnistamisesta ja häkäpitoisuuden mittaamisesta. Siitä kiinnostuneina päätti ASLAK myös haluta itselleen samanmoiset häkämittarit ja koska toimintayksiköitä oli kaksi (helikopteri ja maayksikkö), hommattiin mittareitakin sitten kaksin kappalein. Malliksi valikoitui Drägerin PAC 7000 ja varat niihin ammennettiin ravuri – Aslakin meille lahjoittamista voittovaroista, kiitos vielä sinnepäin!! Mittarit päätettiin sijoittaa em. artikkelin innoittamina hoitoreppujen remmiin roikkumaan, jatkuvaa mittausta suorittamaan. Näin pyrittiin saamaan ns. satunnaislöydöksiä ja turvattaisiin myös hoitoparin toiminta epäilyttävissä kohteissa. Mittareilla pystyy myös suorittamaan henkilömittauksia liittämällä siihen mittausletkun, johon puhalletaan. Mielenkiintoista sinänsä, että luotettavimman tuloksen saamiseksi tulisi potilaan pidättää hengitystä kymmenen sekuntia ennen puhallusta….yleensä puhallutettavat kärsivät kuitenkin hengitysvaikeudesta jolloin kymmenen sekuntia on pitkä aika! Mittarit auttavat myös potentiaalisissa monipotilastilanteissa kuten esimerkiksi hotellipaloissa kohdistamaan hoitoa sitä eniten tarvitseviin. Häkämyrkytyksen oireet ovat hyvinkin epäspesifejä eikä häkämyrkytystä usein osaa edes epäillä, ellei sitä erikseen tarjota oireitten syypääksi tai se ole ilmeinen (kuten asuntopalossa tai itsemurhayrityksessä). Oireet johtuvat häkä- eli hiilimonoksidimolekyylien happea paremmasta kyvystä sitoutua hemoglobiiniin. Näin se syrjäyttää hapen eivätkä elimistön oleelliset osat kuten aivot ja sydän saa tätä niille hyvinkin elintärkeää ainesta. Oireet jaetaan välittömiin ja viivästyneisiin niiden ilmenemisnopeuden mukaan. Välittömiä oireita ovat mm. hengenahdistus, päänsärky, huimaus, heikotus, pahoinvointi ja keskittymiskyvyn puute. Tajunta on myös alentunut sekä pulssi ja verenpaine koholla. Vaikeissa tapauksissa potilas on tajuton, verenpaine ensin nousee ja sitten radikaalisti laskee ja potilas saattaa kouristella. Viivästyneitä oireita voi ilmetä jopa yli kuukaudenkin päästä ja ne ovat luonteeltaan keskushermostoperäisiä kuten henkisten toimintojen heikkenemistä, puheen tuottamisen vaikeutta ja erilaisia motorisia häiriöitä. (Uusi ensihoidon käsikirja 2003) Hoitona häkämyrkytykseen käytetään 100%:sen hapen annostelua varaajapussilla varustetulla happimaskilla, jos potilas on tajuissaan ja ko-operoiva. Tajuton potilas intuboidaan ja hapetetaan palkeella ja siihen kiinnitetyllä varaajapussilla. Sataprosenttinen happi lyhentää karboksihemoglobiinin puoliintumisaikaa ja parantaa kudoshapetusta. Mikäli häkämyrkytys on aiheuttanut tajuttomuuden tai jos pitoisuudet ovat korkeat, on syytä harkita ylipainehappihoitoa, joka toteutetaan siihen varatussa painekammiossa. Jos tilanne johtaa sydänpysähdykseen, ei elvytystoimista ole apua. Spontaaniverenkierto voidaan saavuttaa, mutta aivovaurio on palautumaton ja potilas tulee myöhemmin menehtymään. ASLAK aloitti häkämittareiden käytön lokakuussa 2007 edellämainitulla tavalla eli pitämällä mittarit koko ajan päällä tehtävien aikana. Mittarit on tähän mennessä käytetty kerran kalibroitavana ja samalla niihin vaihdettiin patterit. Tähän mennessä on löydetty yksi satunnaislöydös. Kyseessä oli noin 80- vuotias mies, jolla oli ilmaantunut hengenahdistusta, limaisuutta, pahoinvointia ja tajunnantason laskua. Taustalla oli jonkin verran alkoholin nauttimista. Ambulanssin ehtiessä kohteeseen potilas vastaili hitaasti ja hieman epäselvästi (pitkälti myös humalatilan vuoksi), hänen pulssinsa oli hieman alle 30 ja verenpaineet (systolinen eli yläpaine) hieman alle sadan. Taustasairautena oleva keuhkoahtaumatauti vaikutti varmasti osaltaan hänen kokemaansa hengitysvaikeuteen ja happisaturaation laskuun. Ambulanssi oli avannut hänelle suoniyhteyden ja aloittanut hapen annostelun. Happi olikin helpottanut hengenahdistukseen. Päästyämme asuntoon sisälle alkoi häkämittari hälyttää, kuitenkin verrattain alhaisia arvoja. Potilaan vieressä olikin takka, joka kävi vielä lämpimänä. Huomauttaessamme asiasta alkoi potilaan humaltunut aikamiespoika käydä aggressiiviseksi (”Kyllä täällä sentään takka osataan lämmittää, prkl..!!”) joten emme inttäneet asiasta vaan keskityimme potilaan tutkimiseen. Avasimme kuitenkin vaivihkaa ikkunoita huoneesta ja varmistimme että pelti oli auki. Samassa huoneistossa oleskelleet vaimo ja poika eivät valittaneet mitään oireita. Sydänfilmissä todettiin kolmannen asteen AV-katkoksena tunnettu johtumishäiriö, josta johtui hidas pulssi. Mikäli hidas pulssi aiheuttaa oireita eivätkä suonensisäiset lääkkeetkään auta, on hoitona kentällä yleensä ulkoinen tahdistus rintakehälle liimattavien lätkien kautta. Sairaalassa heille asennetaan ihonalainen tahdistin, josta johdetaan johtimet suoraan sydämeen. Kyseisellä potilaalla ei kuitenkaan ollut rintakipuja ja hänen hemodynamiikkansa oli siedettävää joten liimasimme vain tahdistinlätkät hänen rintakehälleen valmiiksi. Varsinaisia sydänlihaksen hapenpuutteen merkkejä ei filmissä näkynyt. Konsultaation perusteella herra kuljetettiin suoraan Ouluun hoidettavaksi, sillä Lapin Keskussairaalassa ei kyseisellä hetkellä (eikä lähipäivinäkään) ollut tahdistimen laittoon kykeneviä lääkäreitä. Ilmakuljetus meni joutuisasti ja ilman ongelmia. Herra luovutettiin OYS:n ensiapuun alle tunti kuljetuksen alusta. Johtuivatko sydänongelmat sitten pienestä häkälisästä hengitysilmasta vai oliko taustalla muutakin (kuningas alkoholin lisäksi)? Tiedä häntä. Hoitolinjoihin tämä tuskin olisi vaikuttanut. Keuhkotaudin vuoksi emme olisi kovin pitkiä aikoja uskaltaneet 100% happeakaan antaa, siitä olisi vain ollut haittaa. Mies oli kuitenkin keuhkotautinsa saanut vuosikymmenien tupakoinnista, joten häkämarinointi oli ainakin ilmeinen Jukka Kettunen, pelastushelikopteri Aslak ................................................................. ENSIHOITOA LAPISSA – ASLAK OSANA HOITOKETJUA Lappi on tunnettu turistien ihmemaana. Joka vuosi tuhansia turisteja valuu eteläisemmästä Suomesta sekä ulkomailta ihastelemaan Lapin luontoa ja käyttämään tarjolla olevia palveluita. Talvi on luonnollisesti sesonkiaikaa laskettelukeskuksille, mutta myös Lapin kesässä on oma vetovoimansa. Vaellusmaastot ja yötön yö vetoavat turisteihin ja niinpä ensihoitopalvelu kohtaa myös lumettomana aikana paljon turisteja. Pelastushelikopteri ASLAK toimii Lapin läänin alueena Lapin sairaanhoitopiirin velvoittamana hoitotason yksikkönä. Toimipaikaltaan Sodankylän lentoasemalta ASLAK tavoittaa Lapin suurimmat turistikeskukset puolen tunnin lentoajan sisällä. Kesäisin turistit työllistävät myös ASLAKia moninaisissa muodoissa. Eksyneet tai väsähtäneet vaeltajat, Suomen halki ajavien motoristien kolaroinnit tai ”normaalit” perussairauksien (sydän- ja verisuonitaudit, keuhkotaudit) pahenemat ovat arkipäivää ASLAKin tehtävien joukossa. Lapin pitkissä etäisyyksissä korostuu yhteistyön ja hoitoketjun tärkeys. Kuten vanha totuus kuuluu, ketju on ainoastaan yhtä vahva, kuin sen heikoin lenkki. Nopea hätäpuhelu onnettomuuden tai sairaskohtauksen sattuessa. Välitön maallikon antama ensiapu. Oikeaoppinen hätäpuhelun käsittely ja yksiköiden hälytys hätäkeskuksessa. Ensivaste nopeasti paikalle, aloittaa ensihoidon. Ambulanssi täsmentämään hoitoa. Hoitotaso johtamaan ja täydentämään hoitoa. Asianmukainen kuljetus oikeaan hoitopaikkaan jossa hoito jatkuu. Tässä hyvän hoitoketjun ainekset.  Seuraavassa potilastapaus, jossa kaikki elementit olivat kohdallaan ja siitä syystä potilas pitkistä etäisyyksistä huolimatta selvisi. Tehtävä tuli kauniina heinäkuisena päivänä ASLAKille klo 16.34 koodilla 700A, elvytys. Kohde oli vuokramökki Kolarin kunnassa, ei kaukana Ylläksen laskettelukeskuksesta. Kohteeseen oli hälytetty lisäksi Äkäslompolon VPK:n yksikkö sekä Kolarin ambulanssi 191. Kohteessa oli lomailemassa ollut yli 60-vuotias keskisuomalainen mies, joka oli äkisti tuupertunut ruokapöydässä. Peruselvytys oli aloitettu hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti. ÄVPK oli kohteessa ensimmäisenä ja vapautti peruselvytystä antaneen ystävän. He totesivat miehen elottomaksi sekä kytkivät defibrillaattorin kiinni. Alkurytminä oli kammiovärinä, joka ei ole verta kierrättävä rytmi. Tähän annettiin kolme kertaa tasavirtaisku ja painantaelvytystä, jolloin rytmi kääntyi omaksi sinusrytmikseen. Potilasta myös hapetettiin palje-maskilla. Kolarin 191 oli kohteessa klo 16.47 mukanaan terveyskeskuksen lääkäri. Lääkäri totesi potilaalla nopean kammioperäisen rytmihäiriön ja hänelle annettiin rytmihäiriölääkettä, jolla tilanne rauhoittui. Ensimmäiset verenpaineet olivat hyvät ja potilas hapettui maskiventilaatiolla hyvin. Näihin aikoihin ASLAK oli jo lähestymässä kohdetta ja pyysi Kolarin P3:a (palomestaria) etsimään mahdollista laskupaikkaa. Kohteen lähellä oli iso soramonttu, ja tänne sovittiinkin alustavasti laskupaikka. Kolari P3 oli varmistamassa ASLAKin laskeutumista klo 17.14 ja kyyditsi ASLAKin ensihoitajan ja lentoavustajan kohteeseen, jonne oli vain parin minuutin ajomatka. ASLAKin tullessa kohteeseen potilasta maskiventiloitiin nieluputken kanssa, Kolarin sairaankuljettajat olivat avanneet hänelle kaksi suoniyhteyttä ja hänen verenpaineensa ja pulssinsa olivat hyvät. Potilaan hätääntynyttä vaimoa rauhoiteltiin ja ystäväpariskunnalta kerättiin lisätietoja. Kävi ilmi, että kaksi ystäväpariskuntaa olivat olleet päivällä kävelemässä maastossa, eikä mies silloin ollut valitellut mitään. Päivällisen aikana hän oli äkisti lyyhistynyt pöydän ääreen ja mennyt elottomaksi. 112:en oli soitettu välittömästi ja peruselvytys aloitettu. Kolarin ambulanssin ottamassa sydänfilmissä ei ollut mitään hoitoa vaativaa. Ensitöikseen ASLAK varmisti potilaan hengityksen asettamalla intubaatioputken eli hengitysputken hänen henkitorveensa. Potilas puri hampaita yhteen ja yski toimenpiteen yhteydessä, joten häntä jouduttiin lääkitsemään, että hän sietäisi elintärkeän putken. Potilaalle laitettiin yhteistyössä Kolarin ambulanssin miehistön kanssa nenä-mahaletku, että mahansisältö ja mahaan peruselvytyksen aikana mahdollisesti mennyt ilma tulisi ulos, sekä virtsakatetri virtsamäärän tarkkailun mahdollistamiseksi. Yksi isompi suoniyhteys avattiin tehokkaamman nestehoidon mahdollistamiseksi. ASLAKin ensihoitaja konsultoi vielä Lapin keskussairaalan anestesiologia potilaan hoidon optimaalisesta toteuttamisesta, ja potilas olikin valmis siirtoon. Potilas siirrettiin KO191:llä soramontulle, jossa ASLAKin lentäjät olivat jo valmistelleet paarit potilasta varten. Koneeseen siirtymisen jälkeen potilas kytkettiin hengityskoneeseen, jolla pystyttiin optimoimaan potilaan hapettuminen. Potilas reagoi hieman hengitysputkeen, ja häntä lääkittiin lisää sen sietämiseksi. Nestehoitoa jatkettiin lennon ajan. Elintoiminnat olivat matkan aikana muutoin vakaat ja ASLAK lensi potilaan Rovaniemelle, Lapin keskussairaalaan. Matkan aikana potilaasta tehtiin ennakkoilmoitus ensiapuun, jolloin sielläkin pystyttiin valmistautumaan potilaan hoitoon. Lentoon lähdettiin klo 18.14 ja potilas luovutettiin ensiapuun klo 19.09. Autolla matkaa olisi tullut lähes 200km! Nopean kuljetuksen lisäksi etuna oli tasainen ja keskeytymätön matkanteko. Potilas siirrettiin alkuhoitojen jälkeen teho-osastolle hypotermiahoitoja varten, jossa hänen ruumiinlämpöään aktiivisesti alennettiin aivojen hapenkulutuksen vähentämiseksi ja selviytymisen parantamiseksi. Myöhemmin potilas siirtyi Rovaniemeltä kotikuntansa sairaalaan jatkohoitoa varten. Äkillisissä sairastapauksissa hyvin toimiva hoitoketju pelastaa henkiä. Yksi yksittäinen tekijä ei ketjussa riitä, vaan yhden pettäessä ei sitä voi muut paikata. Monen eri palveluntarjoajan yksiköitten ollessa samassa tehtävässä on myös yhteistyön toimittava saumattomasti ja jokaisen on ymmärrettävä roolinsa. Lapin pitkissä etäisyyksissä on myös helikopterikuljetus lopulliseen hoitopaikkaan suoraan kohteesta monesti kriittinen tekijä. Edellä mainitussa tehtävässä Äkäslompolon VPK;n, Kolarin ambulanssin ja ASLAKin miehistön välinen hyvä yhteistyö mahdollisti potilaan sulavan hoitamisen ja hyvän lopputuloksen saavuttamisen. Hätäkeskuksen oikea riskinarvio, ÄVPK:n nopea defibrillaatio, KO191:n ja lääkärin aloittama hoito ja ASLAKin täydentävät hoidot sekä helikopterikuljetus lopulliseen hoitopaikkaan olivat malliesimerkki toimivasta hoitoketjusta. Kuitenkaan mitään ei olisi ollut tehtävissä ilman nopeaa hätäpuhelua ja peruselvytystä. Jokainen lenkki on siis elintärkeä! Tulevanakin talvena Lappi ottaa jälleen vastaan tuhansia turisteja – tervetuloa, ASLAK lentää turvaksenne!! Jukka Kettunen, pelastushelikopteri Aslak .................................................................   Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry 10 vuotta, perustettiin 24.9.1997 07.04.2008   Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry on toiminut yli kymmenen vuotta. Vuonna 1997 perustettu yhdistys on ylläpitänyt pelastushelikopteri Aslakin toimintaa vuodesta 1998 lähtien. Vuoden 2000 syyskuusta lähtien Aslak on ollut valmiudessa yhtäjaksoisesti asemapaikaltaan Sodankylän lentoasemalta. Aslakin toiminta perustuu pitkälti valikoituihin logistisiin ratkaisuihin, jotka on määritelty ensin tehtävä- ja kohdelähtöisesti. Sitten on otettu huomioon käytettävän kuljetusvälineen kapasiteetti ja kaikkea toimintaa säätelevät, tiukat viranomaismääräykset, niin eri tehtäväalueilla kuin ilmakuljetuksessakin. Yhdistyksen perustajina ja operatiivisen toiminnan aloittajia olivat kaukonäköiset, käytännön pelastustoimen osaajat, joilla toiminnan keskeisenä lähtökohtana oli autettavan etu. Tämä periaate on ollut keskeisenä aina, kun toimintaa on kehitetty saavutettujen resurssien puitteissa. Toiminta on kokenut vuosien aikana ennalta tunnistettua ja odotettua kritiikkiä, jolla eri motiiveista lähtien, eri tahot ovat pyrkineet ohjaamaan toiminnan kehittymistä. Tämä kritiikki on tietysti myös auttanut entisestään terävöittämään toimintaa. Kritiikki on myös otettu huomioon silloin, kun se on sisältänyt toimintaa kehittävän otteen. Aluksi toimitilat olivat lentoaseman terminaalitiloissa ja helikopteria säilytettiin ulkona, sisätilalämmittimillä lämmittäen. Vuonna 2002 valmistui helikopterihalli, josta Aslakille vuokrattiin toimitilat. Sodankylän kunnan rakennuttamat tilat tulivat todella tarpeeseen ja näin jälkikäteen tarkastellen hyvinkin ripeästi, julkinen päätöksen tekoprosessi huomioiden. Tilat on jo alun perinkin suunniteltu pysyviksi. Nyt tosin toiminnan kehittyessä ovat tulleet tarpeet myös tukitoimintojen keskittämisestä asemapaikalle. Pelastushelikopteritukikohdan rakentaminen on suunnitteilla, osana Sodankylän lentokenttä-alueen moninaiskäytön kehittämistä. Valtioneuvosto päätti ensikerran Raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta pelastushelikopteri Aslakin toimintaan vuonna 2002. Kokonaistalouden osalta vuosi 2006 oli merkittävä, koska yhdistys sai pitkään tappiolla tehdyn toiminnan ensi kertaa tasapainoon ja tuloksen positiiviseksi. Pelastushelikopteri Aslakin taloutta on koko toiminnan ajan pidetty hyvin kurinalaisesti ja toiminnan yleisiin kohonneisiin kustannuksiin on aktiivisesti pyritty vaikuttamaan hillitsevästi. Julkisen rahoituksen osuus Aslakin toiminnassa on yli 95 %. Kokonaisuus muodostuu avustuksesta RAY:ltä, Lapin sairaanhoitopiirin osuudesta (lääkinnälliset kulut), ja operatiivisista tuloista Kelan sairaankuljetuskorvauksina ja pelastuslennoista Sisäasiainministeriöstä. Lisäksi yhdistyksellä on oma varainhankinta. Hallitusohjelmassa on tälle hallituskaudelle kirjaus pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen turvaamisesta, mikä tarkoittaa Valtioneuvoston tukea ja luottamusta toimintaa kohtaan. Tehtävät välitetään pääasiassa Lapin hätäkeskuksesta, jonka ovat ohjeistaneet toimivaltaiset viranomaiset. Aslak toimii eri tehtävissä kulloinkin toimintaa johtavan viranomaisen alaisuudessa. Lapissa pelastustoimi johtaa merkittävää osaa Aslakin tehtävistä. Lapin sairaanhoitopiiri ohjaa ja valvoo pelastushelikopteri Aslakin ensihoitotoimintaa. Etsintätehtävät ovat poliisin johtamia. Ilmaliikenneonnettomuuksissa johtovastuu on lentopelastuskeskuksella. Aslakille välitettyjen tehtävien määrä on viimeisinä toimintavuosina vakiintunut 1000 tehtävään. Näistä tehtävistä lentämiseen johtaa noin puolet. Kaikkiaan vuonna 2007 Aslak lensi 400 tuntia. Yli 30 päätoimisen henkilön työyhteisö vastaa pelastushelikopterin toiminnasta Lapissa. Operatiivisen henkilöstön lisäksi mukana on tekninen henkilöstö, joka vastaa helikopterihuoltokorjaamotoiminnasta ja hallinnon henkilöstö. Pelastushelikopteri Aslak lentää neljän hengen miehistöllä. Kaksi ohjaaja, lentoavustaja ja ensihoitaja ovat päivittäisessä valmiudessa, lääkäri saadaan miehistöön tarvittaessa ja asiantuntija lääkärimme tekee myös työvuoroja. Henkilöstön osalta merkittävin muutos tapahtui vuonna 2003, jolloin yhdistys palkkasi koko operatiivisen henkilöstön kokopäivätoimiseksi. Kahden ohjaajan miehistö otettiin käyttöön yhdessä uuden helikopterityypin myötä vuonna 2005. Helikopteripalvelu Oy aloitti Aslakin lento-operaattorina vuonna 1998. Vuodesta 2000 lähtien helikopterioperaattorina on toiminut Heliflite Oy, joka lappilaisena helikopteriyhtiönä lentää Aslakin lisäksi kolmella muulla helikopterilla. Operaattorisopimus ulottuu optioineen vuoteen 2014. Heliflite Oy:llä on Sodankylän lentoasemalla helikopterihuoltokorjaamo, joka vastaa yhtiön kaluston huoltamisesta. Pelastushelikopteri Aslak on nyt monella mittarilla mitattuna edustava osa suomalaista ensihoitoa, pelastustoimintaa ja näihin toimintoihin liittyvää helikopteriosaamista. Pelastushelikopteri Aslakin toiminta ja Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry:n asema ovat tällä hetkellä viritetty tasolle, joka vastaa niitä tavoitteita, jota toiminnalle on asetettu ja monilta osin ne on ylitettykin. Määrätietoisella toiminnalla ja jatkuvalla kaikin puolin kriittisellä toiminnan kehittämisellä on saavutettu lappilaisten, eri viranomaisten ja rahoittajien luottamus. Kymmenen vuoden toiminnan saavutuksista voi olla ylpeä. Aslakin kymmenen vuotta täyttyi työn touhussa. Yhdistys kiittää menestyksellisistä vuosista kaikkia myötä eläneitä, toiminnassa mukana olleita, toimintaa tukeneita ja yhteistyöviranomaisia. Aslak lentää turvaksesi Lapissa.   > 2 0 0 7 :   ASLAKIN TILASTOJA 2007 Välitettyjä tehtäviä vuonna 2007 yht. 996 kpl pelastus 335 kpl ensihoito 621 kpl etsintä 13 kpl sammutus 1 kpl vesipelastus 26 kpl Näistä maayksiköllä suoritettu 107 kpl Kohdattu 356 potilasta (joista maayksiköllä 82), helikopterilla kuljetettu 96 kpl LKS 46 kpl OYS 17 kpl TAYS 2 kpl Tromssan yliopistosairaala 1 kpl muut (TK:t, lentokentät, sakuyksiköt)   Aslakin vuoden 2006 tehtävien tiivistelmä 21.6.2007  Pelastushelikopteri Aslakin suoritetut tehtävä määrät ovat nousseet tasaisesti. Aslakin hälytysohjetta on muokattu viimeksi vuoden 2007 alussa Lapin Sairaanhoitopiirin toimesta. Nyt Aslakille välitetään kaikki A-kiireellisyysluokan tehtävät koko toiminta-alueelta, pois lukien Kittilän ja Kemijärven kuntakeskukset. Aslak suoritti vuonna 2006 454 tehtävää suoritetut tehtävät tulivat hätäkeskukselta tai lentopelastuskeskukselta myös suoria lisäavunpyyntöjä ja tilauksia tuli hoitolaitoksilta sekä sairaankuljetusyksiköiltä vuoden 2006 tehtävämäärä, vanhoilla hälytysohjeilla Kohdatut potilaat potilaita 277 kpl, joista miehiä 191 kpl ja naisia 86 kpl, keski-ikä 51 vuotta, ikähaitari 1-92 vuotta potilaista kopterikuljetuksella tai Aslakin ensihoitajan saattamana  hoitolaitokseen tai muuhun kohteeseen 154 kpl noin kolmasosa kohdatuista potilaista lopulliseen hoitoon muulla kuljetuksella kuin helikopterilla tai ambulanssilla Aslakin ensihoitajan saattamana Aslakin kohtaamia tai hoitoyrityksen jälkeen vainajia kohteesta 24 kpl, ei tarvetta Aslakin ensihoitovalmiudelle 19 kpl, potilasta ei löytynyt 4 kpl, kohteessa hoidettuja (esim.hypoglykemia) 4 kpl suurin osa potilaista ei tarvitse helikopterikuljetusta, vaan nopean hoidon aloituksen ja tilanarvion osa potilaista hyötyy Aslakin hoitotason valmiudesta kohteessa tai ambulanssikuljetuksen aikana, osa tarvitsee myös ilmakuljetuksen lopulliseen hoitopaikkaan erämaasta myös matalariskisten potilaiden kuljetuksia ambulanssille, tk:een tai esim. jopa omalle autolle potilasvalituksia ei yhtään, positiivisia asiakaspalautteita useita Kuljetetut potilaat kuljetettuja potilaita v. 2006 99 kpl, v. 2005 77 kpl, v. 2004 62kpl uusi kopterityyppi mahdollistaa kahden potilaan kuljetuksen potilas näkyvissä päästä varpaisiin kuljetuksen ajan, potilaan voi asettaa lavetille pää tai jalat edellä helikopterikuljetuksien syynä yleisimmin sisätautiset ja neurologiset hätätilanteet, sekä vammautumisista liikenneonnettomuudet ja muut mekaaniset onnettomuudet.  Hoitolaitossiirtojen määrä myös kasvussa keväällä 2006 hankittu respiraattori Dräger Oxylog 3000 paransi huomattavasti potilaiden hoitomahdollisuuksia kuljetuksen aikana Helikopterikuljetukset vuonna 2006 Lapin keskussairaala, Rovaniemi, 50 kpl Sairaankuljetusyksikkö, 22 kpl Oulun yliopistollinen sairaala, Oulu, 15 kpl Ivalon terveyskeskus, Inari, 7 kpl Muu, esim. omalle kulkuneuvolle, 4 kpl Tromssan sairaala, Norja, 1 kpl Saatetut potilaat osa potilaista Aslakin ensihoitajan saattamana hoitolaitokseen tai sairaankuljetusyksiköille. Saattaminen ambulanssilla, moottorikelkalla tai vartiolentueen helikopterilla. Lapin keskussairaala, Rovaniemi, 36 kpl Sodankylän terveyskeskus, 11 kpl Sairaankuljetusyksikkö, 4 kpl Ivalon terveyskeskus, Inari, 1 kpl Oulun yliopistollinen sairaala, 1 kpl Suoritetut toimenpiteet ja hoidot intubaatio 22 kpl, joista elottomat 8 kpl, loput sedaatiossa larynxmaski 1 kpl, CPAP-hoitoja 7 kpl respiraattorihoitoja kuljetuksen aikana 19 kpl iv-yhteys avattu 122 kpl, lääkkeitä annosteltu 121 potilaalle tukikauluri 32 kpl, tyhjiöpatja 37 kpl, lastoitus 6 kpl, reponointi 3 kpl elvytyksiä 16 kpl, joista pysyvä ROSC 5 kpl sydäninfarktin liuotuksia 3 kpl: Utsjoki, Enontekiö ja Kolari Vuosi 2007 tammi-huhtikuu Hälytyksiä 344, joista potilaita kohdattu 91 kpl Pelastustehtäviä 142, ensihoitotehtäviä 196, 5 vesipelastusta Hälytyksiä helikopterille 304 kpl, maayksikölle 40 kpl Helikopterikuljetuksia 27 kpl, saatettuja potilaita 10 kpl Uudet hälytysohjeet tarkoituksenmukaistaneet toimintaa esim.: tajuttomat 702A: 01-04/2006 8 kpl, 01-04/2007 30 kpl rintakipuiset 704A: 01-04/2006 17 kpl, 01-04/2007 38 kpl hoitolaitossiirrot 793A/B: 01/042006 8 kpl, 01-04/2007 14 kpl Uutta kalustoa ASLAK:n käyttöön 15.5.2007 ASLAK:n miehistö on kevään -07 aikana saanut käyttöönsä uuden maayksikön. Uusi maastoauto on entistä tarkoituksenmukaisempi Lapin vaihteleviin olosuhteisiin. Kokoluokassaan Toyota Land Cruiser tuo myös turvallisuutta ja näkyvyyttä hälytysajoon. ASLAK:n maayksikkö S590 S590 toimii hoitotason ensihoitoyksikkönä Sodankylän lähialueella sairaankuljetuksen apuna. Sen miehistöön kuuluu ensihoitaja ja lentoavustaja. S590:ssa on samat ensihoitovälineet ja  –lääkkeet kuin helikopterissakin. Maayksiköllä ei kuljeteta potilaita, vaan sitä käytetään ensihoitohenkilöstön siirtämiseen kohteeseen, jolloin tehokas ensihoito voidaan tarvittaessa aloittaa jo potilaan luona.  ASLAK:n ensihoitaja voi tarvittaessa lähteä myös saattamaan hätätilapotilasta hoitolaitokseen ambulanssin mukana. Maayksikköä käyttäen ASLAK:n ensihoitohenkilöstö saavuttaa potilaan nopeammin kuin helikopterilla n. 20-30 km säteellä asemapaikalta. Lentoesteen sattuessa (esim huono sää) voidaan S590:lla tilanteen mukaan lähteä myös kauemmas sairaankuljetusyksiköitä avustamaan. Vuonna 2006 ASLAK:lla oli yhteensä 113 maayksikkötehtävää. Kuluvana vuonna huhtikuun loppuun mennessä S590:lla hoidettuja ensihoitotehtäviä on ollut 40 kappaletta. PHILIPS HeartStart MRx Helikopterin ensihoitovälineistö täydentyi keväällä uuden monitoridefibrillaattorin myötä. Aiemmin helikopterissa hyvin palvellut ZOLL-merkkinen laite siirrettiin maayksikköön. Uudella laitteella voidaan antaa ensihoitoa ja tarkkailla monipuolisesti potilaan elintoimintoja. Laitteessa on seuraavat optiot: bifaasinen defibrillaattori, synkronointi, ulkoinen tahdistin, pulssioksimetri, kapnometri, noninvasiivinen verenpainemittari ja 12-kytkentäinen EKG varustettuna tiedonsiirrolla hoitolaitoksen faxiin. Kuluvan kevään aikana laitteeseen saadaan päivitys invasiivisille paineille, jolloin tehohoitopotilaiden siirtokuljetukset ASLAK:lla helpottuvat entisestään. Laitteessa on verkkovirtamahdollisuuden lisäksi kaksi akkua, joiden käyttöajaksi valmistaja lupaa 5 tuntia/kappale. Parin kuukauden käyttökokemuksen perusteella ASLAK:n miehistö on todennut laitteen soveltuvan erinomaisesti pelastushelikopterin ensihoitokäyttöön.    Toimintavuosi 2006 23.4.2007 Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry on toimintavuoden 2006 aikana edelleen kehittänyt merkittävästi toimintaansa. Henkilökunnan vahva osaaminen on varmistanut tehokkuuden ja tuloksellisuuden operatiivisessa toiminnassa. Uusi helikopterikalusto on käytännössä osoittanut tehokkuutensa operatiivisessa toiminnassa monella tavalla. Vaikuttavuus tulee ilmi ääritilanteissa, joissa on kysymys selviytymisestä ja tilanteissa, joissa nopealla ensihoidon aloittamisella ja tarkoituksenmukaisella kuljettamisella vältytään lisäsairauksien ja pitkien hoitojaksojen aiheuttamilta lisäkustannuksilta. Tietysti oma lukunsa tässä on autettavien henkilökohtaisten tragedioiden välttäminen. Lento-operaattorina toiminut Heliflite Oy on omalta osaltaan aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan pelastushelikopteritoiminnan yleisten, ilmailuun liittyvien edellytysten turvaamiseen Suomessa. Pelastushelikopteritoiminnan rahoituksessa toimintavuosi osoitti valitun kumppanuusmallin toimivuuden. Raha-automaattiyhdistys avusti toimintaamme kertomusvuonna 1.834.000,00 eurolla. Muu kumppanuusmallin mukainen rahoitus tuli operatiivisina tuloina; Sisäasiainministeriöstä, Kelasta sekä Lapin sairaanhoitopiiristä lääkinnällisten kulujen osalta ja yhdistyksen omana varainhankintana. Rahoituksen osalta Raha-automaattiyhdistys on varautunut suunnitelmissaan avustamaan pelastushelikopteritoimintaa ainakin vuoteen 2009 saakka. Keskeinen ja ratkaiseva edellytys toiminnan ylläpitämiseen on ulkopuolinen perusrahoitus. Toiminnan rahoitus perustuu tällä hetkellä viime kädessä Valtioneuvoston päätöksiin. Tehtävämäärä kertomusvuonna kasvoi edelleen, välitettyjä tehtäviä oli 1017. Lentotunteja kertyi yli 400. Välitetyt tehtävät jakautuivat miltei tasan ensihoito- ja pelastustehtävien kesken. Suoritetuissa tehtävissä kohdattiin 277 potilasta. Ensihoidossa suurin potilasryhmä muodostui sisätauti- ja vammapotilaista. Kuljetetuista potilaista suurin osa kuljetettiin suoraan Lapin keskussairaalaan. Vuoden 2006 kuivasta kesästä johtuen suoritettiin poikkeuksellisen paljon sammutustehtäviä, yhteensä 30. Toimintavuonna yhdistys kilpailutti helikopterioperaattoritoiminnan Valtio-neuvoston päätökseen perustuen. Pelastushelikopteri Aslakin osalta lento-operaattoritoiminta on kilpailutettuna vuoteen 2014 saakka. Käytössä oleva helikopterityyppi on erityisesti toimintaympäristöömme ja –olosuhteisiimme sopiva. Myös helikopteriin hankittujen uusien hoitovälineiden ja muiden varusteiden sekä muun kaluston hankinnan myötä pystymme entistä paremmin vastaamaan toiminnalle asetettuihin haasteisiin. Lappilaisina voimme olla ylpeitä ensiluokkaisesta pelastushelikopteri-toiminnasta > 2 0 0 6 :   Aslak pintapelastusvalmiuteen 29.5.2006 Pelastushelikopteri Aslakin vesipelastusvalmius on kevään aikana parantunut entiseen nähden. Operatiivinen henkilöstö on saanut koulutuksen rannalta tapahtuvaan pintapelastukseen. Aslakin lentoavustajat ja ensihoitajat ovat suorittaneet vähintään valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisen pintapelastuskurssin. Pintapelastuksella tarkoitetaan veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman vesisukelluslaitetta tehtävää ihmisen pelastamista. Helikopteria käytetään henkilöstön nopeaan siirtämiseen uhrin luo. Aslak pintapelastusharjoituksessa Alkuvuoden tilastoja 29.5.2006 Vuoden 2006 alkupuolisko on sujunut Aslakilla vauhdikkaasti. Toukokuun 28. päivään mennessä Aslakille on välitetty yhteensä 429 tehtävää. Määrällisesti eniten on ollut ensihoito- ja pelastustehtäviä, yhteensä 420 kappaletta. Etsintätehtäviä on ollut viisi ja vesipelastuksia neljä kappaletta. Maayksikkötehtäviä on alkuvuoden aikana kertynyt 45 kappaletta. Vilkkain kuukausi oli huhtikuu, tuolloin Aslakille kirjattiin 103 tehtävää. Yleisimmät tehtäväkunnat ovat olleet Rovaniemi, Sodankylä ja Inari. Aslakin ensihoitohenkilöstö on kohdannut 1.1.-28.5. yhteensä 116 potilasta. Potilaan kuljetukseen helikopterilla on päädytty yhteensä 35 potilaan kohdalla. Yleisin kuljetusosoite on ollut Lapin keskussairaala, jonne kuljetuksia kertyi 20 kertaa. Oulun yliopistolliseen sairaalaan Aslak on kuljettanut seitsemän potilasta. Maastosta noudettuja potilaita Aslak on luovuttanut sairaankuljetusyksikölle viisi. Lisäksi yhden potilaan on Aslak kuljettanut Tromssan sairaalaan, Norjaan. Aslakin ensihoitaja on ollut alkuvuoden aikana saattamassa potilasta hoitolaitokseen joko ambulanssilla tai rajavartiolaitoksen helikopterilla yhteensä 29 kertaa. Saattotehtävistä 20 suuntautui LKS:aan, neljä Sodankylän TK:een ja yksi OYS:iin. Neljää potilasta on Aslakin ensihoitaja ollut saattamassa maastosta pelastuslaitoksen moottorikelkkapartiolla sairaankuljetusyksikölle tien varteen. Uusi logo Aslakille 29.5.2006 Aslakille on ottanut käyttöön uuden logon. Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry:n johtokunta valitsi kokouksessaan oululaisen Jarkko Ruonakosken suunnitteleman logoesityksen. Uudessa logossa on pyritty selkeään ja yksinkertaiseen ilmeeseen. Merkissä on kuvattuna pohjoinen talvimaisema: tuntureiden yllä liekehtivät revontulet ja hangelle piirtyvät tummat varjot. Taivaalle on syttynyt toivonpilkahdus, apu on saapumassa. Tuntureiden linjassa voi myös nähdä helikopterin roottorin lavat. Punainen väri viestii nopeudesta ja lääkinnällisestä avusta, sininen puolestaan täsmällisestä ja luotettavasta palvelusta. Aslakin uusi logo ja hihamerkki Uusi ensihoitaja valittu Aslakiin 14.3.2006 Avoinna olleeseen Aslakin ensihoitajan toimeen on valittu Marko Sorsa Helsingistä. Sorsa on koulutukseltaan palomies, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja ja ensihoitaja AMK/ SH. Hänellä on vankka kokemus pelastustoimesta sekä sairaalan ulkopuolisesta ensihoidosta. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on työskennellyt Helsingin pelastuslaitoksella. Sorsan perehdytyskoulutus alkaa viikolla 11 ja ensimmäinen työvuoro hänellä on Aslakissa maaliskuun lopulla. Aslakin miehistö toivottaa Markon tervetulleeksi hieman erilaiseen työympäristöön! Hengityslaite otettu käyttöön 14.3.2006 Aslakin hoitovälinevalikoima täydentyi maaliskuussa käyttöön otetulla hengityslaitteella. Ensihoito- ja kuljetuskäyttöön tarkoitettu Dräger Oxylog 3000- respiraattori on varustettu monipuolisilla ventilaatiotoiminnoilla ja se mahdollistaa tehostettua hoitoa vaativien potilaiden turvallisen hoidon helikopterikuljetuksen aikana. Oxylog 3000 asennettuna Dauphiniin